Tänä vuonna tulee kuluneeksi pyöreät 20 vuotta siitä, kun rakas automobiilini rullasi ulos tehtaasta. Aika ei ole sitäkään säästänyt: maalipinta on todellakin parhaat päivänsä nähnyt ja vaatisi pikaisesti uuden maalipinnan. Myös ruoste on alkanut pilkistellä helmoista.

Auto ostettiin aluperin meille vuonna -97, ja myytiin -04 pois, mutta ostettiin -05 takaisin minulle. Ja eipä ollut kyseessä aikoinaan mikä tahansa nissansunny, kun joku onnekas sen uutena itselleen osti. Se oli tuon ajan tehokkain, suurin ja parhaiten varusteltu auto, joka kyseisen valmistajan katalogista löytyi. Siinä oli automaattinen ilmastointi, ajotietokone, sähkötoimiset ikkunat edessä ja takana, nahkaverhoilu, CD-soitin 10 CD:n vaihtajalla, takapenkkien läpi tuleva suksiluukku ja paljon muuta, mitä ei vielä silloin joka mannella ollut. Konehuoneen puolella jylläsi kaksilitrainen ahdettu rivinelonen, joka virityslastun asentamisen jälkeen tuotti 204 hevosvoimaa. Moottorin toimintoa sääteli sytytysyksikköjärjestelmä, joka hoiti kaiken sytykseen liittyvän. Sekin oli aikoinaan hi-techia. Lisäksi autossa on vielä sporttisempi jousitus. Kaikki nämä on asennettu autoon suoraan tehtaalla. Jos laskee sen arvon uutena nykyrahassa (ottaen inflaation huomioon), on se noin 62 000 euroa. Sillä rahalla saisi tänä päivänä vitossarjan Bemarin, Porschen karvalakkimallin tai Audin A6:n kutoskoneella. Kun minä ostin sen, se maksoi 3300 euroa.

Auto myös tehtiin kestämään. Se oli luja kuin panssarivaunu, yksi aikansa turvallisimmista autoista. Ja myös kuluvat osat kestivät. Kyseinen sytytysyksikkö on vaihdettu 20 vuoden aikana kaksi kertaa. Ottaen huomion sen työn määrän, on osa ollut harvinaisen kestävä. Edellinen kesti 210tkm ja 11 vuotta. Keli kuin keli, aina toimi ja starttasi. Konehuoneessakin ääni on hämmästyttyvän hyrräävä, vaikka kilometrejä on kertynyt jo lähes 370 tuhatta.

Eikä vikaa löydy juurikaan vielä tänäkään päivänä. Ilmastoinnista nyt on aika jättänyt, eikä kuskin penkinlämmitin toimi. Ja CD-soitin on saanut väistyä uudenmallisen mp3-soittimen tieltä. Kaikki muu niin sanotusti "käy ja kukkuu".

Mitä kulutukseen tulee... Se on 80-luvun tasolla. Mutta toisaalta, ei 204 heppaa itsestäänkään mistään ilmesty. Pienimmillään olen saanut maatiekulutuksen tasaisella suoralla 70km tuntinopeudella 5,9 litraan. Keskikulutus on kesäkeleillä 8,4 ja talvella 8,5. Sinänsä auto on taloudellinen, koska tehtaalta on aikoinaan annettu keskikulutuslukema 10,5l/100km.

Olen muutamaa uudenpaa autoa ajanut, myös samalta valmistajalta. Ovathan ne modernimpia ja niissä on kaikkia hienoja laitteita. Mistään ei tosin ole vielä löytynyt yhtä jämäkkää ajotuntumaa tai sellaista ajamisen iloa, mitä omastani löytyy. Monet tututkin ovat sitä aikoinaan kehuneet ja naapuritkin tulleet pihalle pällistelemään kun se meille ensi kertaa saapui. En tällähetkellä ajaisi mielummin millään muulla kuin kyseisellä, omalla kullannupullani.