Kulutus. Siinä on automaailman päivän sana. Jos autosi kuluttaa enemmän kuin naapurin olet täysi urpo. Kaikkia autoja mainostetaan nykyään vihreinä, vähän kuluttavina ufovaunuina jotka tuppaavat ilmaan niin vähän hiilidioksidia, että ne pelastavat maailman. Kuka nyt ei haluaisi pelastaa maailmaa?

Tämä hippeily on saanut kaikki keskittämään vain yhteen asiaan: kuinka olla vihreämpi? Sen saavuttaa pienellä kulutuksella. Siinä se, problem solved. No, ei aivan. Jotain on kuitenkin unohtunut.

Itseäni on alkanut suunnattomasti ärsyttää tämä kulutuslukemien paapominen. Olen siis keksinnyt idean. Normaalisti auton kulutusta mitataan siten, että lasketaan kuinka monta litraa polttoainetta kuluu sadalla kilometrillä. Tai kuinka pitkän matkan pääsee tietyllä polttoainemäärällä. Tämä on kuitenkin minusta hieman kapeakatseista.

Yksi asia mitä eniten inhoan on tuhlaus. Niin myös autoissa. Varsinkin moottoreissa. Tämä ilmenee eritoten Amerikassa. Katselin männäviikolla Discoveryltä erästä auto-ohjelmaa, jossa kunnostetaan vanhoja autoja. Siinä autoon laitettiin uusi moottori.Chevyn 383 (6,3l) V8. Ja siitä irtosi 350 hevosvoimaa. Euroopassa tuo pollemäärä saadaan helposti jopa kolmen litran V6:sta. Tuhlausta. Aloin siis laskea moottorin todellista tehoa. Siis paljonko hepoja saadaan yhdestä litrasta. Tämä mittaa moottorin todellista taloudellisuutta.

Kun tähän yhdistetään vielä moottorin keskikulutus saadaan tuloksena kokonaan uusi luku. Ja se on se mihin olen pyrkinyt. Kaikkien autojen kulutusta voidaan vertailla suoraan keskenään käyttäen todellisiä taloudellisuuslukuja. Nerokasta, eikös? Tämä on vasta tosin vasta kehittelyasteella, mutta siinä on mielestäni ideaa.

Homma menee näin: Ensin otetaan moottorin tuottamat hevosvoimaluvut. Se luku jaetaan moottorin tilavuudella litroina. Saatu luku jaetaan vielä KESKIkulutusluvulla (l/100km). Näin saadaan luku, jota itse kutsun keskikulutusarvoksi. Yksikössä tosin riittää vielä parantamisen varaa.

Otetaan esimerkki. Uusi Volvo S40 bensakoneella. Sitähän on TV:ssä mainostettu erittäin vihreäksi. Myllyn 1,6 litrasta irtoaa 109 hevosvoimaa. Valmistajan kotisivulla keskikulutukseksi annetaan 7,1 litraa sadalla. Sijoitetaan nämä luvut kaavaan ja saadaan keskikulutusarvo: 109hv/1,6l/7,1l/100km=9,60kka

Itsessään luku ei kerro mitään. Se onkin tarkoitettu vertailemaan eri autoja. Lisäksi tein useiden kokeiden perusteella taulukon aiheesta (periaatteena on siis se, että mitä suurempi luku, sitä parempi): 0-5kka=huono, 5-8=tyydyttävä, 8-11=melko hyvä, 11-15=hyvä, 15->=loistava. Arvot ovat vain ohjeellisia.

Luvuilla on kiva leikkiä. On mielenkiintoista tietää onko auto todellakin niin taloudellinen kuin sanotaan. Volvokin osoittautui vain ”melko hyväksi” vaikka sen piti olla hyvin, hyvin taloudellinen.

Nyt moni varmasti ajattelee miksi kaikki tämä vaiva. No, itseäni on ainakin inhottanut epäreilu vertailu. Joku voi sanoa, että hänen autonsa kuluttaa 5 litraa sadalla, kun toisella se on 12. Mutta jos otetaan huomioon pelkkä kulutus, ei saada luotettavaa tietoa. Kun lisätään tähän moottorin teho ja koko saadaan oikeudenmukaisempi luku. Jos 5 litraa kuluttavassa autossa on 0,5 litran moottori josta irtoaa 20 hevosvoimaa ja toisessa 600 hevosvoimainen 5,7 litran V8, saadaan asiasta parempi kokonaiskuva. Keskikulutusarvoiksi saadaan ensimmäiselle 8,00 ja toiselle 8,77. Isompikulutteinen on siis itse asiassa taloudellisempi. Esimerkki on hieman kärjekäs, mutta sen on vain tarkoitus tuoda esille idean periaate.

Ehjä joku teistä ymmärtää ajatukseni tarkoituksen ja ehkä jopa laskee omalle autolleen kka:n. Kiitos siitä. Mutta älkää kuitenkaan esittäkö ideaani ominanne, vaikka se onkin vasta kehitysasteella. Ehjä joskus sitä käytetään ihan virallisesti automaailmassa. Todennäköisesti ei, mutta haluan ajatella niin. Ja nyt, laskimet esiin ja laskemaan.